Eksyneenä akateemiseen lukunurkkaukseen

2017/03 · 6 minuutin luku

Tieteelliset julkaisut voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: katsausartikkeleihin (eng. review paper) ja alkuperäisartikkeleihin (eng. original research). Tieteellisen artikkelin lajeja
Virtuaali AMK (amk.fi)
Katsausartikkeli kuvailee tieteen nykyistä tietämystä valitusta aiheesta ja esittelee siitä jo tehtyjen tutkimuksien tuloksia, vetäen sen jälkeen omat johtopäätöksensä asiasta. Alkuperäisartikkelit sensijaan kuvaavat uutta tutkimustyötä, siinä käytettyjä työkaluja ja tutkimustapoja, sekä tutkimuksesta saatuja tuloksia.

Katsausartikkelit ovat helppo tapa tutustua uuteen aiheeseen ja sen käyttämät viitteet alkuperäisartikkeleihin toimivat hyvinä "tärppeinä" jos haluat uppoutua asiaan syvällisemmin.

Esimerkkinä epidemiologia

Jos tutkimus koskee sairauksia ja niiden jakaantumista/riskiä erilaisissa ryhmissä ihmisiä, puhutaan yleensä epidemiologisesta tutkimuksesta (vrt. sanaan epidemia). Epidemiologiset tutkimukset jaetaan karkeasti kahteen ryhmään Types of Epidemiology Studies
Cancer Information and Support Network
: seuranta- ja interventiviisiin tutkimuksiin.

Seurantatutkimus (eng. observational study) ei pyri vaikuttamaan seurattavien ihmisten elämään (poislukien haastattelut, normaalit terveystarkastukset jne.), kun taas interventiivinen (eng. experimental study, vrt. sanaan interventio) -tutkimus tapahtuu kontrolloiduissa olosuhteissa ja seurattavien ihmisten terveydentilaan pyritään suoraan vaikuttamaan valituilla hoitokeinoilla. Nämä kaksi tutkimustyyppiä jaetaan vielä erilaisiin alamuotoihin, riippuen siitä käytetäänkö kontrolliryhmää Kontrolliryhmällä (myös: verrokki- ja tarkkailuryhmä) tarkoitetaan yleensä joukkoa ihmisiä jotka ovat terveydeltään ja elintavoiltaan samankaltaisia kuin tutkimukseen osallistuva ryhmä mutta jotka eivät ole altistuneet tutkittaville hoitokeinoille tai haitoille.
 
Satunnainen ryhmäjako on tärkeä osa tutkimusta, sillä vain sen avulla voidaan estää muutokset niin tutkijoiden kuin tutkittavien käytöksissä. Ts. jos tiedät saavasi tai antavasi vain lumehoitoa, toimit eri tavoin kuin tilanteessa jossa saat/annat todellista hoitoa. (ja onko kontrolliryhmän osallistujat valittu satunnaisesti (eng. randomized controller trial)).

Lääketieteelliset tutkimukset tehdään yleensä kolmessa jaksossa: Vaihe I tutkii lääkkeen turvallisuutta (sivuvaikutuksia jne), Vaihe II tutkii lääkkeen tehokkuutta ja Vaihe III vertaa uuden lääkkeen vaikutusta muihin lääkkeisiin ja hoitoihin tai lumehoitoon.

Samankaltaista jakoa passiivisiin (seuranta) ja aktiivisiin (interventio) tutkimuksiin harrastetaan myös lääketieteen ulkopuolella - käytän epidemiologiaa vain esimerkkinä.

Seurantatutkimus

Seurantatutkimuksessa kontrolliryhmän puuttuminen tarkoittaa ns. etiologista tutkimusta, joka yrittää löytää karkeita syy-yhteyksiä sairauksiin (esim. ryhmä A syö paljon ruokaa X, ryhmä A:lla esiintyy enemmän sairautta Y). Etiologisen tutkimuksen haaste on se, ettei syy-yhteys ole vahva ja usein muut piilossa olevat tekijät paljastuvat todellisiksi syiksi. Tästä tulee myös sanonta "korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia", kun halutaan painottaa ettei havaittu yhteys (korrelaatio) riitä osoittamaan vahvaa syy-seuraus suhdetta (kausaliteetti)
Esimerkiksi: vaikka monen rantalomalla hukkuneen ihmisen vatsalaukusta löytyy jäätelöä, ei jäätelö aiheuta hukkumiskuolemia (näitä asioita yhdistää vain lämmin sää).
Näiden tutkimusten perusteella iltapäivälehdet usein repostelevat peloittavilla otsikoilla (esim. "Kahvi aiheuttaa syöpää"), vaikka syy-seuraus suhdetta (eli ns. kausaliteettia) ei voida vielä tällaisesta tutkimuksesta osoittaa.

Jos seurantatutkimuksessa käytetään vertailuryhmää, on kyseessä analyyttinen tutkimus. Näissä tutkimuksissa seurataan yleensä suuria määriä ihmisiä ja niissä pyritään vastaamaan kysymykseen "kuinka suuri riski on että X tapahtuu minulle" (eng. cohort study). Tarkkailtavat ryhmät ovat yleensä samankaltaisia, lukuunottamatta yhtä seikkaa johon tutkimus painottuu. Esimerkkejä tästä voisi olla altistuminen Altistumista voidaan seurata joko menneinä (eng. retrospective, suom. retrospektiivinen) tai tulevina (eng. prospective, suom. prospektiivinen) tapahtumina. tupakan savulle, melulle, homeelle tai asbestille ja tästä mahdollisesti syntyvä vaiva/sairaus.

Analyyttisessä tutkimuksessa voidaan myös etsiä vastausta kysymykseen "miksi tämä tapahtui juuri minulle" (eng. case control study), jolloin tutkimalla sairastuneiden henkilöiden taustaa, pyritään löytämään kyseisen sairauden riskiä lisäävä(t) ero(t) vertailuryhmään nähden. Haasteena näissä tutkimuksissa on seurattavan henkilön muistin luotettavuus - kuka meistä muistaa oman ruokavaliomme ja menneen käytöksemme tarkalleen vuosien jälkeen? Näitä tahattomia (tai tahallisia!) muistikuvien ja päätösten teon jne. vinoumia käsitellään lisää erillisessä artikkelissa. Joskus on myös vaikeaa olla kysyttäessä rehellinen jos menneet teot nolottavat tai hävettävät.

Interventiivinen tutkimus

Kun tutkitaan lääkkeiden ja hoitokeinojen vaikutusta, puhutaan interventiivisestä tutkimuksesta. Se on ainoa tutkimuksen muoto mistä voidaan oikeasti tehdä johtopäätöksiä syy-seuraus suhteista (kausaliteetti). Työ etenee yleensä solut -> kudos -> eläin -> ihminen -tutkimuksilla. Solu- ja kudos-tasolla puhutaan "koeputkitutkimuksesta", eli In Vitro Hyvänä esimerkkinä In Vitro-tutkimuksesta oli Harvard Medical School:n tekemä tutkimus (video) siitä, miten bakteerien mutaatiot tekevät niistä vastustuskykyisiä antibiooteille. tutkimuksista. Kun lupaavia tuloksia on kertynyt riittävästi, siirrytään eläin- ja lopulta ihmiskokeisiin - In Vivo tutkimuksiin.

In Vitro tutkimuksien ongelmat liittyvät yleensä siihen, ettei laboratorio-olosuhteet vastaa oikean elämän olosuhteita ja näin muut mahdolliset tekijät (normaaleissa olosuhteissa), jotka vaikuttaisivat lopputulokseen, jäävät huomaamatta. Tästä johtuu se, että monet laboratoriossa todetut hoitokeinot eivät toimi enää esim. eläinkokeissa.

In Vivo eläinkokeet mahdollistavat tarkan olosuhteiden ja ruokavalion kontrolloinnin, jolloin erot testattavan ja kontrolliryhmän välillä rajoittuvat vain tutkittavaan hoitokeinoon. Eläinkokeiden ongelma on tietysti se, että vaikka suuri osa biologisista prosesseistamme ovat samankaltaisia esim. hiirien kanssa, eroavaisuuksiakin löytyy ja näin ollen hiirille toimiva hoitokeino ei välttämättä toimi ihmisissä.

Viimeisenä on sitten ihmiskokeet ja näiden rakentaminen ja kontrollointi on kaikkein haastavinta. Yksinkertaistaen ihmiskoe tehdään seuraavasti:

  1. Valitaan ihmisryhmä samankaltaisella taustalla Mukaanlukien terveydentila/sairaudet
  2. Jaetaan ryhmä kahtia, niin ettei tutkittavat saati tutkijat tiedä kumpaan ryhmään kukin osallistuja kuuluu Tämä tieto on vain kolmannella osapuolella, joka ei osallistu kokeeseen millään tavoin
  3. Puolelle ryhmästä annetaan tutkittavaa hoitoa ja toiselle puolelle vastaavaa lumehoitoa jota tutkijat tai tutkittavat eivät pysty tunnistamaan toisistaan (esim. lääkepilleri ja sokeripilleri).
  4. Molempien ryhmien terveyttä/sairautta seurataan ja havaitut muutokset kirjataan ylös.
  5. Tutkimusjakson loputtua, kerätyt tulokset yhdistetään (ensimmäistä kertaa) kohdassa #2 tehtyyn ryhmäjakoon Näin saadaan tietää oliko saatu tulos lumeryhmän osallistujalta vai oikeaa hoitoa saaneelta potilaalta ja ne analysoidaan statistiikan avulla. Tästä syntyneet tulokset kertovat annetun hoidon todelliset vaikutukset.

Statistinen tulosten analysointi on tärkeää, sillä luonto sisältää aina satunnaisuutta ja joskus sairas ihminen voi parantuu itsestään, ilman lääkkeitä tai muita hoitoja. Kun analysoitava ryhmä on riittävän suuri ja tuloksia tarkastellaan puhtaasti matemaattiselta pohjalta, ei tämän kaltaiset yksittäiset "luonnonoikut" vaikuta merkittävästi lopputulokseen.

Valetutkimukset

Se, mikä on riittävän suuri poikkeama tuloksissa tutkitun- ja kontrolliryhmän välillä (jolloin muutosta voi pitää merkitsevänä) on kriittinen osa tulosten analysointia. Se on myös alue, missä usein mennään metsään (niin vahingossa kuin tahallaan).

Välillä näkee tutkimuksia missä joko lähtöasetelmia (esim. liian pieni osallistujaryhmä, puuttuvat kontrollit, muutoksien itseraportointi ilman tarkistuksia) tai tuloksia (esim. lasketaan väärin, tulkitaan tuloksia väärin) on pyritty järjestelemään siten, että saadaan halutun näköinen lopputulos - erityisesti pseudotieteen kannattajat harrastavat tämän kaltaisia “valetutkimuksia”. Siksi on erityisen tärkeää olla terveen skeptinen kun vastaan tulee markkinointia joissa todetaan “tutkimukset ovat osoittaneet…”, ilman viitteitä itse tutkimuksiin.

Linkkejä

Sekalaista

« Vanhan koiran uudet opit